top of page

Info
(In English below)

Spatula Poetics on vuosina 2023-2027 toteutuva taidehanke, joka perustuu verkkaiseen yhteistyöprosessiin perinnekäsityöläisten kanssa. Hankkeen päämääränä on dokumentoida käsityöläisten työtä ja ajattelua, rakentaa dokumenttiarkisto ja lopulta arkiston pohjalta teos.

 

 

 

 

 

Spatula Poetics on lihaksiin ja sormenpäihin kiinnittyneen tiedon keräämistä.​ 

 

Spatula Poetics on sellaisen ajattelun arkistoimista, joka uhkaa maatua ajattelijoidensa mukana.

Spatula Poetics on teossarja empaattisesta anarkiasta.

Hankkeeseen osallistujat ovat perinnekäsityöläisiä, jotka tekevät työtä katoamisvaarassa olevassa ammatissa. Lähden hankkeeseen kysyen millaisia ristiriitoja nämä uhanalaisten ammattien harjoittajat kokevat työnsä ja ympäröivän maailman välillä ja millaisia ehdotuksia tästä hankauksesta nousee ympäristökatastrofin aikakaudelle? Voiko käsityöläisyys opettaa empatiaa materiaa kohtaan? Onko käsityöläisyyden aikakäsitys anarkiaa? Millaista on se tieto, joka siirtyy satoja ja tuhansia vuosia sanattomasti yhden ihmisen lihaksista toisiin? Miltä tuntuu kun oma ammatti on uhanalainen - kuten pölyttäjät tai suurpedot ovat? Mikä enää tekee työstä tekemisen arvoista kun maailma palaa?

In English

Spatula Poetics is an art project taking place in Finland and other Nordic and Baltic countries between 2023-2027. It’s a slow process that is happening in co-operation with people practicing traditional crafts. The project includes 1) documenting the everyday life and thoughts of craftspeople, 2) creating a document archive, and 3) a series of environmental & community art works.

Spatula Poetics seeks for knowledge hiding in craft persons’ muscles and fingertips.

Spatula Poetics seeks for endangered thinking that is about to decay with its thinkers.

Spatula Poetics seeks for art that grows from emphatic anarchy and everyday environments.

Are crafts able to teach us empathy towards the material world? Do crafts create an anarchist way of using your time? What kind of knowledge cannot be found from the books but from the muscles of your teacher? How does it feel when your profession is endangered like the wolfs and the bees are? Is any work even worth doing while the world is burning?

Tukijat
Funders

bottom of page